Peruna hiekkapenkissä, lehtikatteessa ja epätoivon penkissä.

Vapun tienoilla Tiedetilalla laitetaan siemenperunat itämään. Tällä kertaa lajikkeena näyttää olevan Muumi. Muita suosittuja lajikkeita meillä ovat Reilu pussi ja Irtolaari.

Siemenperunat olivat niin isoja, että haloin ne. Sylvi-äiti olisi lohkonut nuo kolmeen osaan. Pääasia on, että palaseen jää ainakin yksi vankka ituryhmä. Annoin leikkuupintojen kuivahtaa muutaman tunnin ennen istutusta.

Sorapenkkiin perunat pääsivät itusilmut ylöspäin.

Hiekkapenkin alue, joka oli rikkakasvustoinen. Perunat melko tiheään, että kasvusto peittää loputkin rikat, mitkä maahan jäivät.

Vielä lehtisilppua eristeeksi päälle varmistamaan kosteuden säilymisen hiekassa.

Suuren kiven ympärillä oli heinikon alla mustaa multaa, joten otin sen parempaan käyttöön. Kuopan pohjalle istutin perunoita ja täytin kiven ympäryksen lehtisilpulla maan tasalle.

Sitten se epätoivon perennapenkki, jonka oli vallannut heinikko ja kaikenlainen muu paitsi perennat, jotka olivat henkitoreissaan. Käänsin maan lapiolla, perennatkin saivat jäädä maanparannusaineeksi. Turpeiden pintaan istutin perunat melko tiheään, toivomuksena vihreä kasvusto. Lopuksi lehtisilppua kunnon kerros, 10-15 cm. Kunhan perunan varret tulevat näkyviin, lisään vihreää silppua niin, ettei muu kasvusto saa valoa. Tästä en edes ottanut kuvaa, mikä osoittaa epätoivon määrän.

Advertisement
This entry was posted in hiekkaviljely, maanpeittokasvi, puutarha, sorapenkki, viljelyä hiekassa. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s